Eilen rannalta tullessa huomasin mäen juuressa pusikon
takana suuren valkoisen ristin. Tänä aamuna kävimme tutkimassa, mikä siellä on.
Polku kiemurteli pitkässä kuivuneessa ruohikossa. Tömistelin jalkojani, jotta
kaikki ryömivät ja kiemurtelevat oliot tietävät pysyä poissa. Kiipesimme
loppumatkan kiviä pitkin.
Sieltä löytyi täkäläinen luontokirkko. Betoninen risti oli
valettu tasaisen kalliolohkareen päälle. Alttari oli kasattu luonnonkivistä.
Kirkkoa ei ole käytetty aikoihin, koska kuivunut ruoho ei ollut tallautunutta.
Lähipuissa pari harakkaa yritti ajaa mustavarista pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti