Hyvää tätä vuotta!

Lake Bolacin leirintäalueella ei uuden vuoden vaihtumista huomannut ollenkaan. Nukuimme molemmat sikeästi ja niin taisivat tehdä muutkin. Yhdeksän aikaan illalla tosin kuului yksi paukahdus ja valkoiset papukaijat, jotka parhaillaan kuumeisesti etsivät yöpymispuuta, hermostuivat entisestään. 

Ajoimme Hamiltoniin. Infossa hyvin ystävällinen rouva suositti meille kaupunkikierrosta ja piirsi sen karttaankin. Kiersimme katselemassa kaupungin vanhaa aluetta ja kasvitieteellistä puutarhaa.

Ajelimme Penhurstin pikkukaupungin leirintäalueelle. Hoitajaa ei näkynyt, vessa oli lukossa. Viereisen uimalaitoksen tyttö ei tiennyt mitään, mutta nuori märkätukkainen nainen tiesi, että postitoimiston takana on talo, jossa leirintäalueen hoitaja asuu. Hän tiesi myös, mistä vessan avaimen löytää, jos leirintäalueen vastaava ei ole paikalla. Hauskoja nämä pikkukaupungit! Kävelimme keskustaan ja talolle, jossa mies otti maksun ja antoi avaimen. Kiersimme kaupunkia ja kuvasimme puutarhoja, vanhan tykin ja lampaita.

Penhurstin alueella on tulivuoren kraateri ja sieltä on aikanaan levinnyt laavaa laajalle alueelle. Pelloilla oli vieläkin ensimmäisten siirtolaisten rakentamia laavakiviaitoja. Kaupungin kaksi kirkkoa oli rakennettu myös laavakivestä.